Haastekohta 46. Kirjan nimessä on vain yksi sana

Huh huh! Menikin "vähän" kauemmin seuraavan kirja-arvostelun tekemiseen kuin kuvittelin. Olen tässä ajassa lukenut jo kolme muutakin kirjaa, jotka ovat kaikki löytyneet omasta kokoelmastani. Voisi näin ollen sanoa, että osallistun samalla myös "hyllynlämmitäjä"-haasteeseen, jossa on tarkoituksena lukea omia hyllyyn jääneitä kirjoja. 

Tarkoitukseni oli esitellä seuraavaksi Loppupeli-niminen kirja, mutta en kuitenkaan ole saanut aloitettua sitä vielä. joten esittelen sen sijaan haastekohdan 46 kirjan. 

Kirja-arvostelun kohteena on tällä kertaa nuorten aikuisten genreen kuuluva fantasiakirja, joka myös aloittaa Aikavartio-nimisen trilogian. Marianne Curleyn kirjallisuutta on käännetty suomeksi melko vähän, enemmänkin saisi minun puolestani olla! Erityisen ihastunut olen nimenomaan tähän trilogiaan. Harmikseni en ole onnistunut löytymään kuin ensimmäisen osan kirjasarjasta. Otan ilomielin vinkkejä vastaan kirjoista Pimeä ja Avain. Mutta asiaan:

Kuten varmasti kävi jo ilmi, tämä kirja (Nimetyt) on yksi lemppareistani. Tavallisesti en välittäisi siitä, että kirjan tapahtumissa käsitellään myös historiaa. Tässä kirjassa se on kuitenkin välttämätön osa tarinan kulkua, joten siedän sen. Oikeastaan tässä kirjassa historia ei haittaa minua, koska kirjassa keskitytään enemmän hahmojen välisiin ihmissuhteisiin kuin historian kuvailuun. 

Kirjassa on myös mielenkiintoisia henkilöhahmoja joille on jokaiselle varattu oma lukunsa, jossa he pääsevät itse ääneen. On mahtavaa saada kurkistaa päähenkilöiden pään sisälle. Hahmoja ei onneksi ole liikaa kertojan osassa, koska silloin tarinan seuraaminen voisi käydä liian työlääksi. Oma mielipiteeni on se, että jos kertojahahmoja on enemmän kuin viisi, niin se on jo liikaa. 

Fantasiakirjoille tyypilliseen tapaan tässäkin kirjassa hyvä ja paha taistelevat keskenään. Kummallakin on oma vakaumuksensa joita he tahtovat toteuttaa ja omat sotilasjoukot, jotka taistelevat keskenään tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjan päätösluku jää onnistuneeseen cliffhangeriin ja jättää lukijan odottamaan jatkoa. 

Ensi kerralla esittelen haastekohdan 11. Kirjassa käy hyvin.