Tummat pilvet silmien verkkokalvolla
yksinäiset huudot hukkuvat yöhön
Miksi itkisimme kadotettuja sanoja
televisio-ohjelmista varastettuja
Unohdettu ullakko yksin pimeässä
radioaalloilla haikeat surusävelet
Tarvitsemme tekstityksen valheille
osataksemme rakastaa oikein
Salaisuuksia esiripun takana piilee
kuiskaajan rooli liian ilmeinen
Kuulemme vain sen minkä tahdomme
välittämättä siitä enkelistä olkapäällä
 |
| Sääli vain ettei hän tunnistaisi sarkasmia, vaikka sen pamauttaisi häntä päin näköä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti