3. tilausrunoni

 

Oodi kirjastolle

Kirjastossa hyssytellään,
mutta rivien välissä tapahtuu
paljon. Jokapäivä on seikkailu,
jokainen asiakas on yksilö.

Nuortenosaston kirjaviidakossa
ei voi aavistaakaan; mistä itsensä
seuraavaksi löytää. Me etsimme
itseämme lauseen pätkistä.
Toivomme olevamme jonkun
kertosäeihminen.

Kirjastossa unohdamme tylsän
arkemme. Aineston avulla
luomme sisältöä elämäämme.
Me tahdomme unohtua kansien
väliin, olla jotakin suurempaa.

Siksi kiitämme kirjaston
olemassaoloa. Meidän
pakopaikkaamme, jossa
voimme jokainen tuntea
itsemme arvokkaaksi. 

                
                                       @ surukukkanen,  2012

Tässä vielä runosta sen verran voisin avautua, että sain tilauksen luokanvalvojaltani perjantaina äkkiseltään ja ajattelin etten selviä tästä. Tänään aamulla kuitenkin herätessäni tuo kaikki yhtäkkiä putkahti päähäni ja kiitän jälleen kerran kännykän muistikirjan olemassaoloa, ajatus ei ehtinyt karata. Tämän haastavan tehtävän jälkeen tuntuu, että olen valmis vaikka mihin! Otan siis mielelläni vastaan lisääkin tilausrunoja. Rakastan kirjoittamisessa haasteita, joten antaa palaa vain! Pian ne kaksi ystävänpäivärunoakin ovat varmasti valmiita. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta. ;)