joiden naukumista tulee ikävä
toinen on sinun, ja toinen hänen
minun ei ole kumpikaan
Tyttö yllätti minut iloisesti
juoksi taakseni ja melkein
melkein saikin minut kiinni
minun surkeat ajoitukset
Prinsessalla on höyhenkorviksia
vaikka muille asti jaettavaksi
se itsekin on niin hentoinen,
värittää rivejään muodoilla
kunpa minäkin osaisin
@ surukukkanen, 2012
paljon kepposia mielessä
Naurunkiherryksiä kaikuu
lukemattomin kilometrein
Indigo se valvoo vuotistaan
neuvoja jakaa varauksetta
Facebookin vakiovierailija
sinisävyiset kuvauksensa
Maailman kaksimielisin tyttö
ei ikinä häpeile sanomisiaan
@ surukukkanen, 2012
Tässä olisivat ne kaksi ystävänpäivän haasterunoa, jotka kirjoitin H:lle & A:lle. Toivottavasti ne ovat mieluisia. Itse ainakin pidän niitä hyvin saajiensa näköisinä. A:n runossa saattaa olla ehkä hieman liikaa toistoa, mutta menköön nyt tälläkertaa. Ensikerralla teen sitten parempaa jälkeä!
Runojen lisäksi olen kirjoittanut parhaalle ystävälleni kirjeen, jonka hän toivon mukaan saa ennen tätä päivää postista. Mielestäni on mukavampaa kirjoittaa henkiläkohtainen kirje kuin lähettää ystävänpäivätoivotus persoonattomasti facebookissa. Toivottavasti kirjeestä on hänelle iloa, kun en itse valitettavasti pääse paikanpäälle juhlistamaan päivää hänen kanssaan. Hän on ihmeellinen. Minä tahtoisin oppia jakaantumaan ja antamaan jokaiselle osan minuuttani, mutta se on mahdotonta. Pitää tyytyä vain ajattelemaan rakkaitaan ja pyrkiä lähettämään positiivisia ajatuksia telepatian voimalla. Joskus tuntuu, että meillä on bestiksen kanssa sellainen yhteys, kun lopetamme toistemme lauseita ja aavistamme jo etukäteen mitä toinen on sanomassa.
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE TEILLE IHANILLE!! ♥♥♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti