5 centistä kiinni (ja kyllä vatuttaa!)

Kävin sitten koulun jälkeen eilen Halpa-hallissa hakemassa crocsit( vai miten vitsissä se kirjoitetaankaan) ulkomaanmatkaa varten, koska täti suositteli niitä. Ainakin ne ovat tarpeeksi ilmavat ja kevyet kävellä. Paljon ei vaihtoehtoja ollut. Erityisesti harmittaa ettei turkooseja tai ylipäätään mitään sinisävyisiä löytynyt kaupasta. Palloilin sitten vihreiden, mustien ja kirkkaan keltaisten välillä. Taidattekin jo arvata minkä värin valitsin? Jos vastasitte vihreä, niin onneksi olkoon! Tunnet minut siis aika hyvin. Lisäksi ostin remmikengät itselle torstaina alkavaa työssäoppimisjaksoani varten. Työpaikalla on hyvä olla kunnon kengät, jotka tukevat jalkaa. Odotan innolla Lapualle menoa! Jännittää vain osaanko näin pitkän väliajan jälkeen enää kulkea busseilla. Olihan se viimeisin matkakorttini mennyt umpeen jo 2010 vuonna, kun sitä yritin ensin matkahuollossa tarjota tätille tiskin takana.

Kaupan kassalla aloin laskeskella rahojani hyvissä ajoin ennen kuin kassapoika (joka ohimennen oli aika hyvännäköinen) oli ostokseni saanut piippailtua koneensa läpi. Loppusumman (14,95 €) todettuaan jätkä jäi odottamaan rahojani. Minä olin riemuissani, kun ajattelin kerrankin saaneeni pussista tasarahan ja lykkäsin hänelle 10 € setelin ja pikkukolikoita. - Eiköhän tuossa ole tarpeeksi. Totesin hymyillen. Jätkä laski huolellisesti rahojani ja äkkiä sen otsa kurtistui ja suusta tuli ulos: - Tästä puuttuu kyllä 5 centtiä. Minä tongin rahapussin lävitse ja kolusin vielä kolikkokukkaroni, jossa yleensä on ylimääräisiä hiluja. Eipä ollut tälläkertaa! Ei kun vain kaikki kolikot ja seteli takaisin pussiin ja lausahtamaan että: - Ei kai se sitten auta kuin maksaa kortilla.

Ei sitten voinut tuon verran antaa periksi?! Onneksi ei sentään ollut hirveä jono takana. Muuten olisi ollut tilanne tuplasti nolompi. Olen tavannut niinkin ystävällisiä myyjiä, että olen saanut 0.05 cent vajauksen anteeksi ja maksanut ostokseni tyytyväisenä. Olisi varmaan pitänyt kysyä, että eikö tuon verran voisi edes joustaa? Se onkin varmaan paljon hänen palkastaan pois. Ja minä kun vielä suunnittelin pyytäväni tyyppiä kahville, mutta enpä taida kehdata mennä sinne vähään aikaan.

Tai olisi pitänyt kirjoittaa kuittiin tähän tapaan päivän hengessä