Tietoja minusta

Oma kuva
Saatan näyttää kiltiltä runotytöltä, mutta tarvittaessa osaan olla melkoinen raivotar. ÄLÄ siis kopioi RUNOJANI/tekstejäni ilman lupaa!

31.7.2013

Kato mä lennän taas, meen läpi seinän

Olen huudattanut nyt monta päivää putkeen Asteen-Spaceman kappaletta. Hassua että kuullessani sen ensimmäisen kerran baarissa, en tykännyt siitä yhtään. Kummasti kuuntelukertojen lisääminen auttoi.

Joita kuita saattaa kiinnostaa:

Mitä olen puuhaillut lähiaikoina?
No. Olen ollut aika kiireinen siivoustöiden parissa. Päiväni alkoi aamulla heräämisellä ennen seitsemää alkavia töitä. Työt ensimmäisessä siivouskohteessa loppuivat kymmeneltä. Sen jälkeen minulla oli neljä tuntia omaa aikaa, jotka kulutin yleensä joko kuntosalilla tai lukien keskeneräisiä kirjaston kirjoja. Oman ajan jälkeen siirryin sitten kolmelta alkavaan toiseen siivouskohteeseen ja sieltä poistuin noin kuuden jälkeen. Sitten sama toistui kolmen viikon ajan. Tällä hetkellä olen enää vain tuossa iltakohteessa, kun aamuvuoro loppui.

Olenko ehtinyt sitten tekemään mitään muuta?Tottahan toki! Onhan minulla ollut sunnuntaisin vapaapäivä. Silloin olen lataillut akkujani ja pitänyt pyjamapäiviä. Olen siis oleskellut koko päivän pyjamassa tekemättä yhtään mitään.

Viime viikonloppuna kävin kahden hyvän ystäväni kanssa huvipuistossa. Viime käynnistä missään sellaisessa on aikaa. Muistelisin olleena huvipuistossa viimeksi ylä-asteikäisenä.
No. Automatka perille sujui iloisissa tunnelmissa ja se jatkoi huvipuiston portille asti. Saimme rannekkeemme ja lähdimme suunnittelemaan ensimmäistä laitetta, jolla tulisimme huvittelemaan. Muistin pitäväni Mustekalasta, joten ehdotin sitä tytöille ja he suostuivat ehdotukseeni.

Paha virhe!

Laitteen käynnistyessä ja kierrettyä muutaman kierroksen aloin tuntea pahaaoloa saman tien. Poistuessamme laitteesta minun oli pakko käpertyä istumaan ja painaa kasvoni syliini. En edes muista milloin olisi viimeksi ollut niin kurja olo. Siinä minä istuin aikani ja yritin juoda vettäkin välillä. Kun sitten olin siinä hetken vointiani voivotellut tytöt saivat päähänsä, että mennään vuoristorataan. No. En ollut sitä ikinä kokeillut, joten suostuin.

Virhevirhevirhe

Kuten arvata saattaa, palasin vanhasta puisesta vuoristoradasta entistäkin huonovointisena. Jos olisin aamulla ehtinyt töiden ohessa syödä jotain, olisi koko vaunulastillinen varmasti huomannut mitä on tullut syötyä. Tajusin kyllä jälkeen päin, että pahaoloni johtui luultavasti siitä(kin), etten ollut syönyt kunnolla ennen lähtöä.

Mitä tästä siis opin?
Vatsani saati pääni ei siedä yhtäkään pyörivää laitetta.
Kannattaa AINA syödä jotain ennen lähtöä minnekään.
Ensi kerralla säästän paljon rahaa, kun ei tarvitse lähteä huvipuistoon.

Ja tässä vielä lopuksi teillekin korvamato:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti